Rotstop

Terveystutkimusten perusteella Rotstop ei aiheuta vaaraa käyttäjälle säännöllisessäkään käytössä. Rotstop sisältää harmaaorvakkasienen itiöitä ja rihmastoa, joita esiintyy metsäilmassa luontaisestikin. Lisäksi Rotstop sisältää kantoaineena käytettyä amorfista piioksidia, jota esiintyy monissa kivilajeissa ja hiekassa, ja jota käytetään apuaineena myös mm. lääkkeissä ja kosmetiikassa.

Kuopion aluetyöterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan hakkuukonekuljettajien altistuminen Rotstopille on vähäistä työskentelyn aikana. Työntekijän hengitysvyöhykkeeltä mitatut harmaaorvakkapitoisuudet ovat erittäin pieniä ja samaa luokkaa ympäristön pitoisuuksien kanssa. Ihoaltistumista saattaa tapahtua huoltotöiden aikana, mutta tutkimuksissa harmaaorvakkasienen ei ole havaittu aiheuttavan iho- tai silmä-ärsytystä tai allergiaa. Altistumisen ehkäisemiseksi Rostop-kantokäsittelyainetta käsiteltäessä on syytä valmistaa käyttöliuos ohjeiden mukaisesti ja käyttää suojakäsineitä.

Harmaaorvakka ei voi kasvaa kantokäsittelylaitteen säiliössä tai putkistoissa, koska se kasvaa vain kuolleessa puuaineksessa. Kantokäsittelylaitteisto tukkeutuu, jos säiliön viikottaisesta puhdistuksesta ei huolehdita. Rotstop-vesiseoksen valmistuksessa on aina käytettävä puhdasta vettä, koska esimerkiksi luonnonlähteistä otetussa vedessä olevat roskat ja epäpuhtaudet aiheuttavat laitteiston tukkeutumista ja mikrobikasvustojen muodostumista laitteistoon. Parhaaseen tulokseen päästään, kun käytetään puhdasta vettä, letkut puhdistetaan päivittäin, säiliö huuhdellaan kerran viikossa ja tyhjennetään muutaman kerran viikossa. Puhdistamisen laiminlyöminen aiheuttaa tukkeutumia ja heikentää laitteiston toimintaa ja siten myös kantokäsittelyn lopputulosta.

Tavoitteena on, että aamulla tehty kantokäsittelyliuos riittää vain yhden päivän tarpeeseen. Tämä helpottaa laitteiston pysymistä puhtaana ja parantaa kantokäsittelyliuoksen tehoa. Pitkään tankissa säilytettynä Rotstop-vesiseoksen teho heikkenee. Valmis käyttöliuos on käytettävä vuorokauden kuluessa valmistuksesta parhaan tehon saamiseksi.

Juurikäävän torjunnassa on erityisen tärkeää estää juurikäävän leviäminen uusille alueille. Parhaiten leviäminen estetään käyttämällä kantokäsittelyä riskialueilla sellaisillakin paikkakunnilla, joissa juurilahoa ei vielä ole esiintynyt.

Kuusen juurikäävän esiintymisen riskialueita ovat kivennäismaat, joissa kuusta on yli 50 % puuston tilavuudesta. Tällöin kantokäsittelyä suositellaan aina harvennuksissa ja päätehakkuissa silloin, kun puulajia ei vaihdeta.

Rotstop- vesiseoksen valmistamiseen tulee aina käyttää puhdasta vettä. Ojasta tms. otettu vesi sisältää roskia ja epäpuhtauksia, jotka aiheuttavat levityslaitteiston tukkeutumista. Vesiseokseen käytetty vesi tulee olla alle +42°C , koska sitä lämpimämmässä vedessä Rostopin sisältämät harmaaorvakkasienet tuhoutuvat.

On, koska Rotstopin sisältämä harmaaorvakka säilyy varmasti elinkykyisenä ja torjuntatehoisena muutamia päiviä lämpimässäkin. Kuitenkin pidempiaikainen säilytys on syytä olla jääkaapissa tai pakastimessa. Työmaalle kannattaakin ottaa mukaan vain yhden päivän aikana tarvittava määrä Rostop-pulloja.

Säilytettynä alle +5°C:n lämpötilassa tuote säilyttää tehonsa 6 kuukautta pakkausjankohdasta. Säilytettynä alle -18°C:n lämpötilassa tuote säilyy 12 kuukautta. Tuotetta ei saa pakastaa uudelleen. Huoneenlämpöön otettu pakkaus on käytettävä viikon sisällä. Käyttöliuos on käytettävä 36 tunnin sisällä.

Kantokäsittelyn aikana tulee seurata kantojen peittymistä. Kantokäsittelyssä tavoitteena on Rotstop-liuoksen 100 % levittyvyys kantopinnalle, mutta vähintään 85 % levittyvyydellä päästään vielä riittävään torjuntatehoon. Valmiiseen Rotstop-vesiseokseen lisätään väritabletti, jonka avulla aineen levittymistä kannolle voidaan seurata. Jos kannolle jää käsittelemättömiä viiruja, todennäköisesti kantokäsittelyterälevyn reiät ovat tukkeutuneet. Tukkeutumia voi aukaista esim. paineilmalla tai terälevy vaihdetaan.

Työnjäljen valvontana tehtävä peittävyysmittaus tehdään ensimmäisellä kantokäsittelyviikolla määrittämällä kantokäsittelyaineen peittävyys prosentteina koko kantopinnasta. Jos tulos on kelvoton, vika tulee etsiä ja korjata. Jatkossa peittävyysmittaus tehdään kerran kuukaudessa. Kantokäsittelyn valvonnan tarkoitus on varmistaa sellainen työn toteutus, että sillä saadaan hyvä torjuntateho. Myös työssä käytettävä valtion rahoitus edellyttää työn laadun valvontaa.